Mallit, ennusteet ja simulointi metsätalouden laskentajärjestelmissä

KatsausMetsätalouden laskentajärjestelmät pohjautuvat yhä enemmän simuloituihin metsien kehitysennusteisiin, mutta näin saatujen kehitysennusteiden ja -skenaarioiden luotettavuutta ei ole riittävästi tarkasteltu. Tässä artikkelissa esitellään erilaisten puustotunnusten ennustamiseen liittyviä epävarmuuden lähteitä. Lähinnä tarkastellaan mallien jäännösvirheiden ja kertoimien sekä malleissa tarvittavien lähtötietojen virheiden vaikutuksia saataviin ennusteisiin. Lisäksi tarkastellaan esimerkkilaskelman avulla virheiden vaikutuksia metsäsuunnitelmaan. Puustotunnusten ennustamisen lisäksi metsäsuunnittelussa aiheuttavat epävarmuutta esimerkiksi päätöksentekijän tavoitteiden analysointi ja kuvaaminen. Ennustamiseen ja suunnitteluun liittyvät erilaiset epävarmuustekijät ja niiden yhteisvaikutukset tulisikin tuntea nykyistä paremmin. Epävarmuus pitäisi myös pystyä kuvaamaan päätöksentekijälle tämän ymmärtämässä muodossa

Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi?

Tieteen tori: Tavoitteena metsien monet hyödy

Ekologiseen asiantuntemukseen perustuvan numeerisen mallin tuottaminen metsäalueen biodiversiteetin arviointiin

TutkimusartikkeliTutkimuksessa esitetään delfi-tekniikan ja HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän tavoiteanalyysiosan yhteiskäyttöön perustuva ekologisen biodiversiteettiasiantuntemuksen mallintamismenetelmä. HEROssa sovellettua tiedustelutekniikkaa käytetään menetelmässä delfin iteratiivisuusperiaatteen mukaisesti. Delfi-tekniikka muodostaa menetelmän lähestymistavan asiantuntemuksen kokoamiseen ja mallinnusprosessin kehikon. HEROn tiedustelutekniikka tuo menetelmään analyyttisen otteen, joka delfistä itsessään puuttuu. Esitetyllä menetelmällä tuotettu malli voidaan sellaisenaan integroida metsäsuunnittelun optimointilaskelmiin. §§ Ekologisen asiantuntemuksen mallinnuksen tarkoitus on helpottaa ekologisen tietämyksen akuuttia tarvetta ja empiirisen tutkimuksen tuottamien, suunnittelulaskelmissa käyttökelpoisten mallien puutetta nopealla ja halvalla tavalla. Mitä tahansa asiantuntemusaineistoon pohjautuvaa mallia on perusteltua käyttää vain kunnes riittävään empiiriseen aineistoon pohjautuvat luotettavammat mallit ovat valmiit. §§ Kaikkiaan 11 asiantuntijalta tiedusteltiin näkemykset biodiversiteetin komponenttien tärkeyksistä tietyn metsäalueen monimuotoisuuden vaalimisessa sekä alueen hyvyyden muutoksesta komponenttien arvojen muutoksen funktiona. Asiantuntijat olivat huomattavan erimielisiä siitä, mikä on tärkeää alueen hoidossa ja käytössä biodiversiteetin vaalimisen näkökulmasta. Mallinnusprosessin aikana näkemykset lähenivät jossain määrin toisiaan, mutta yhteisesti hyväksyttävän kompromissin löytäminen ei ollut mahdollista. Tulos ilmentää yhteisesti hyväksytyn biodiversiteettimittarin puutetta sekä subjektiivisen harkinnan osuutta biodiversiteettiarvioinneissa toistaiseksi. §§ Sovellus oli menetelmän ensimmäinen kokeilu. Menetelmä osoittautui kehityskelpoiseksi, joskin jatkokehittelyä tarvitsevaksi. Menetelmän jalostaminen on tarpeen erityisesti mallinnusprosessin loppuvaiheessa sellaisia tilanteita varten, missä asiantuntijoiden yhteisen näkemyksen löytäminen on vaikeaa

Forest Bioeconomy, Climate Change and Managing the Change

Non peer reviewe

Pk-yrityksen laajentuminen yrityskaupan avulla

Yrityksen kasvua pidetään luonnollisena ja usein myös välttämättömänä tavoitteena, johon vaaditaan kasvuhalua, kasvukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Yhä useammalla alalla orgaanisen kasvun mahdollisuudet ovat hyvin pienet koska markkinoiden kasvua ei juurikaan ole. Tämän vuoksi lähes kyllästyneillä markkinoilla kasvu yritysostoin on osa yhä useamman yrityksen kasvustrategiaa. Kasvu yritysostoilla on kuitenkin aina nopeampaa kuin orgaaninen kasvu. Se tukee kasvuyrityksen tavoitteita luoda arvoa ja kasvattaa liiketoimintaa voimakkaasti. Kun yritys valitsee toisen yrityksen ostamisen kasvun mahdollistajaksi, on kyseessä strateginen yritysosto. Yritysosto liittyykin tavallisesti jonkin uhan tai mahdollisuuden havaitsemiseen yrityksen strategisessa toimintaympäristössä. Yritysosto pitää ajatella myös investointina, jonka avulla yrityksellä on mahdollisuus kasvaa. Suurin ero käyttöomaisuusinvestointiin verrattuna lienee kuitenkin siinä, että yrityskaupan mukana tulee laaja joukko muitakin tekijöitä, kuten yrityksen henkilöstö, kulttuuri, historia, johtamis- ja toimintatavat sekä olemassa olevat asiakassuhteet, sopimukset ja sitoumukset. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mitä vaiheita kuuluu koko yrityskaupan prosessiin. Orgaanisen kasvun hankaluus markkinoilla on saanut kohdeyrityksen laajenemaan yritysostojen avulla. Kiinnostavaa on, kuinka yrityksen kasvu ja kannattavuus on muuttunut ostoprosessien myötä. Kohdeyrityksessä yritysostojen taustalla on ollut yrityksen halu laajentua uusille paikkakunnille ja myös osittain uusille toimialoille. Samalla on ollut halu laajentaa toimintaa mahdollisimman kattavaksi palveluntarjoajaksi. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuden perusteella luotavan teoriakatsauksen sekä yrityksessä suoritettavien teemahaastattelujen yhdistelmä. Teemahaastatteluilla saavutetaan parhaiten haastateltavien kokemukset ja näkemykset tutkittavasta asiasta. Haastattelut tehtiin kahden kesken haastateltavan kanssa. Haastateltavien kertomat asiat käyvät sellaisenaan havainnoiksi, joita käytetään yrityskaupan onnistumisen mittaamiseen strategisesta näkökulmasta. Tämän lisäksi käytetään yrityksen tunnusluvuista saatavaa materiaalia, jonka perusteella tehdään tulkintoja yritysoston onnistumisesta. Mielenkiintoista on myös tarkastella, kuinka tämän todellisen tapauksen ostoprosessi on kulkenut verrattuna kirjallisuudessa suositeltuihin prosesseihin

Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityismetsien suunnittelussa.

Tutkimusartikkeli: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihteluArtikkelissa esitetään HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän sovellus vuorovaikutteiseen metsäsuunnitteluun. Vuorovaikutteisessa eli interaktiivisessa yksityismetsien suunnittelussa metsänomistaja ja suunnittelija käyttävät suunnitteluohjelmistoa yhteisessä suunnitteluistunnossa toistaen suunnittelulaskelmia tarvittaessa useaan kertaan. Metsänomistajan tavoitteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman kattavasti jo ensimmäisessä suunnittelulaskelmassa. Ohjelmistolta saatavan välittömän palautteen pohjalta voidaan muuttaa tavoitemuuttujiksi määriteltyjä metsää ja sen kehitystä kuvaavia tunnuksia sekä niiden tärkeyssuhteita, jos laadittu suunnitelma ei tyydytä metsänomistajaa. Tavoitemuuttujia ja niiden painoarvoja tai muita optimoinnin perusteita muutetaan kunnes aikaansaatu suunnitelma tyydyttää metsänomistajaa. Suunnittelulaskelmien myötä opitaan tilan tai metsäalueen tuotantomahdollisuudet ja nähdään miten erilaiset metsän hoidon ja käytön tavoitemallit vaikuttavat metsästä saataviin hyötyihin sekä metsän kehittymiseen. Vuorovaikutteista optimointia testattiin Pohjois-Karjalan metsälautakunnan yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittämishankkeessa. Kymmenen metsänomistajaa osallistui testiin. Useimmille testiin osallistuneista metsänomistajista kyettiin tuottamaan ensimmäistä suunnittelulaskelmaa tyydyttävämpi suunnitelma muuttamalla optimointitehtävää yhteen tai useampaan kertaan, mikä osoittaa vuorovaikutteisen suunnittelun hyödyllisyyden. Vuorovaikutteisuus parantaa asiakaslähtöisen suunnittelun edellytyksiä